Ilmasto
Teneriffa tunnetaan "Ikuisen kevään saarena" (Isla de la Eterna Primavera). Saari on Saharan autiomaan leveysasteilla ja siellä on ympärivuotinen aurinkoinen ja lämmin ilmasto: keskimäärin 22° - 24°C talvisin ja 26° - 28°C kesäisin. Saaren eteläisen ja pohjoisen osan välillä on suuria vaihteluita ilmasto-olosuhteissa. Pohjoisosa on vehreä ja runsas kasvillisuudeltaan, kun taas etelässä on kuivempaa, ja myös saaren eri korkeuksilla on omia mikroilmastoja. Leppeän ilmastonalan luovat pasaatituulet ja niiden kosteus jää suurelta osin saaren pohjois- ja koillisosiin synnyttäen pilvimassan, joka sijaitsee 600-1800 metrin korkeudella.

Teneriffan kartta

Teneriffa

Kanariansaarten tärkein elinkeino on turismi, ja ne ovat yksi maailman merkittävimmistä turistikohteista. Kanariansaaret muodostavat itsenäisen hallinnollisesti autonomisen alueen, jolla on oma presidentti, parlamentti ja ministeriöt. Teneriffa on suurin ja väkirikkain seitsemästä Kanariansaaresta. Se on vulkaaninen saari, joka on muodostunut lukuisien tulivuorenpurkausten seurauksena, viimeisin niistä vuonna 1909.

Costa Adeje Playa de las Americas ja Los Cristianos, massaturismin rannikko.

Candelaria Tärkeä katolinen pyhiivaelluskohde ja koti Candelarian Neitsyt-patsaalle.

Teide Espanjan ja Kanarian saarten korkein vulkaanisesti aktiivinen vuori.

Güímarin pyramidit Mystiset pyramidit, joiden alkuperästä vieläkin väitellään.

Historia
Aikaisimmat asumukset ajoitetaan ajalle n. 200 EKr, joita rakensivat Guanch-heimo. He olivat ominaispiirteiltään pitkiä, skandinaavisen tyyppisiä ihmisiä sinisine silmineen ja vaaleinen hiuksineen. Joulukuussa 1493 Alonso Fernández de Lugo sai vahvistuksen kuninkaalta, että hän voi johtaa valloitusretkeä Teneriffan saarelle. Kuten kaikilla Kanarian saarilla, alkuperäisasukkaista valtaosa alistettiin orjuuteen Espanjan kuningaskunnan alaisuuteen, ja paljon väestöstä sairastui mantereelta tuotuihin sairauksiin.

Asukasluvun ja maatalouden lisääntyessä 1500-luvulla, saarille tuotiin uusi viljelyskasvi sokeriruoko, ja seuranneina vuosisatoina saaren talous keskittyi lisääntyvään maatalouteen, kuten viinirypäleiden ja plantaanien viljelyyn. Myöhemmin myös viininteko, värjäysaineiden vienti ja baanaaninviljely olivat tärkeitä elinkeinoja.